Kotona äiti ja isä viuhtoivat edestakaisin kuin jossakin hassussa ikivanhassa mustavalkoisessa filmissä. Ne järjesteli raivoisasti paikkoja, teki kauppalistaa, muutti olohuoneen huonekalujen järjestystä, muutti sen takaisin ja vielä uudelleen. Isä laittoi keittiön pöytään liinan, jonka äiti vaihtoi heti eriväriseen. Melomi ei edes vaivautunut kysymään, mitä ihmettä oli tekeillä. Hän yritti livahtaa vaivihkaa omaan huoneeseensa, mutta isä huomasi Melomin juuri kun ovi oli menossa kiinni.
- Melomi, meille tulee yllätysvieraita! Vehviläiset soitti, että ne on kesälomamatkalla ja ne voisi mieluusti poiketa meillä yhdeksi yöksi. Muistatko sä Vehviläisen Jarin ja Marikan? Me opiskeltiin Jarin kanssa yhtä aikaa. Onpa tosi kivaa nähdä pitkästä aikaa ja näyttää meidän uutta taloa niille!
- Okei. En muista.
- Harmi kun niillä ei ole lapsia. Olisit saanut seuraa.
- Ei se mitään. Tuleeko ne jo tänään?
- Olisko sun mahdollista mennä jonkun kaverin luokse yöksi tänä iltana? Jari ja Marika tykkää laulaa karaokea. Joskus me on laulettu aamu neljään asti. Sä saisit paremmin nukuttua jossain muualla. - Isi, en mä tunne täällä ketään. Mihin mä voisin mennä?
- Me grillataan koko ilta ja turistaan kaikki maailman asiat. Saunotaan varmaan kolme tuntia. Tästä tulee kesän paras ilta!
- Niin mut mihin mä menen?
- Jarilla on varmaan taas ihan hervottomia juttuja. Niitä ei kyllä kannata uskoo ihan sellaisenaan. Se pistää aina vähän omiaan. Ja mulla on ollu ikävä Marikan naurua. Kun Marika käkättää niin sillon muidenkin on ihan pakko nauraa.
- Kai mä sit kaivan pihalle kuopan ja nukun siellä. Saanko mä käyttää grillin kupua kattona?
- Tosi kiva kun sä suhtaudut tähän noin Melomi. Tää on tosi tärkee ilta mulle ja äidille. Sullakin on varmasti mukavampaa jossain muualla. Meillä on tänään pelkkiä aikuisten juttuja.
Kun Vehviläiset kaartoi pihaan, isä ja äiti muuttui vieläkin hysteerisemmiksi. Isä ja Jari hakkasi toisiaan selkään varmaan kaksi minuuttia ja ähki ja puhki suustaan kaikkea äijää. Äiti ja Marika kaklatti yhtä aikaa hiuksista, talosta, vaatteista ja siitä miten pitkä aika viime kerrasta oli. Meno oli vielä hullumpaa kuin mitä Melomi oli pelännyt. Äiti esitteli Melomin ohimennen vieraille ja sitten naiset menivät katsomaan pihaa. Miehillä oli kädessä oluttölkit ja isä kurkisteli Jarin auton konepellin alle. Melomi sulkeutui omaan huoneeseensa miettimään pakopaikkaa. Karaokehittien kuunteleminen aamuyöhön asti ei ollut vaihtoehto. Oliko heillä telttaa? Ehkä oli, mutta Melomi ei tiennyt missä ja pihatontultakin saisi nyt paremmat ohjeet kuin vanhemmilta. Piti siis odottaa, jos illan aikana tulisi uusia ideoita.
Kahdeksalta illalla Melomi ei enää kestänyt. Jari yritti laulaa karaokessa Myrskyn jälkeen, mutta Satulinnan melodialla. Äitiä ja Marikaa nauratti niin että äidin piti vetää telkkarin johto irti seinästä, kun maha kramppasi. Jari väitti, että hän lauloi lemodian ihan oikein, mutta tulkitsi sitä omalla tavallaan, vähän Cheekin tyyliin. Isä halusi laulaa Ukkometson, mutta muut ei antaneet sen yrittää viidettä kertaa. Melomi lähti ulos. Siellä ainakin korvat saisi levätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti